Avioseksiä ei ole kertakaikkiaan ollut. Ei 6 kuukauteen yhtään mitään. Vituttaa ihan oikeasti ja paljon. Sitä ennenkin hyvin harvoin ja niin kovin problemaattista. Mitä syitä siihen osaisi nimetä. Yksi tapa lähestyä asioita on se tavallisin, kasvettiin kai vaan erilleen. Lapset, työ, ainainen kiire, monen moiset huolet ja paineet tappoivat sen kipinän. Tai sitten vain lakkasimme haluamasta toisiamme, sait reissuillasi parempaa tai sain reissuillani parempaa - kuka tietää.
Henkisesti alan valmistautua palaamaan taas baanalle. Kaunottarien löytäminen ei ole kaltaiselleni kulkurille ollut koskaan ongelma, päin vastoin. Mutta olen kai vielä liian uupunut, liian rikki tästä kaikesta että jaksaisin vielä heittytyä siihen antaa ja ottaa peliin. Vaikka se niin kiihottavaa ja palkitsevaa onkin - lyhyellä juoksulla ainakin. Se päivä siis kuitenkin lähestyy.
Olenkohan kävelevä aikapommi tässä suhteessa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti