Raukeena

Sekään ei riitä että on lähes virheetön. Itkin tänään huomaamatta lapsen kevätjuhlassa.
Omat ristiriitaiset tunteet nousevat pintaan aina vakituisina juhlapäivinä. Outo tunne puristaa rintaa ja ajatukset harhailevat jonnekin olemassaolon jatkuvuuden ja jatkumattomuuden välimaastoon. Pentuna vedin aina kännit kevätjuhliin yksinkertaisesti selviytyäkseni. Nyt ei luonnollisesti tule vedettyä sellaisia lasten juhliin, vaikkei se huono ajatus välttämättä olisikaan.

Vituttaa se ulkokultaisuus ja AH niin onnellinen ilmapiiri joka aina nuissa tilaisuuksissa vallitsee. Ollaan niin ylt'ympäri ystävällisiä että ihan naurattaa. Nekin jotka arkiaamuisin räntäsateessa kohmeloissaan tuskin murahtavat huomenta ohi paiskoessaan aamun jättöruuhkissa. Silmäätekeviä yhteiskunnan terävimmältä huipulta olemme kaikki tyynni. Kyllä näissäkin piireissä tapahtuu... heh!